Toisena aiheenamme oli avoimuus organisaatiossa. Mielestäni avoimuus on tärkeä arvo, mikä mahdollistaa organisaation yhteisöllisen ja luotettavan toimimisen. Avoimuus on yksinkertaistettuna kaiken yrityksen toiminnan läpinäkyvyyttä, mikä edistää puolestaan luotettavuutta. Myös kaikille avoin, yhteinen kommunikointi ja yhteistyö sekä yrityksen sisällä että yhteistyökumppaneiden kanssa on tärkeää avoimuutta, kun tarkastelukohteena on organisaatio. Avoimuus on mielestäni yksinkertainen määritelmä, mutta joskus käytännön elämässä avoimuus voi unohtua.
Organisaation avoimuuden laatua parantavat olennaisesti esimerkiksi avoimet keskustelut erilaisista työongelmista ja avoin viestittely kaikkien asianomaisten kesken. Näiden kahden asian toteutuessa myös organisaation työtyyvyäisyys parantuu oleellisesti. Avoimuus koskee siis sekä positiivisia että negatiivisia asioita. Työyhteisön toiminta ei mielestäni voi kehittyä, jos siellä ei voida keskustella avoimesti työhön ja työyhteisöön liittyvistä asioista. Myös palautteen antaminen kuuluisi olla avointa ja suoraa, eikä mielellään toisen seläntakana tapahtuvaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että myös liiallinen tunteiden avoimuus ei saa kahlita ja hallita henkilöstön toimintaa, vaan kyse on enemmänkin reiluudesta toista kohtaan, sekä kykynevyyttä kasvokkainviestintään. Myös sisäinen viestintä mielestäni vaikuttaa organisaation sisäiseen avoimuuteen, sillä sen avulla tiedot/asiat tuodaan julkisesti ja avoimesti koko henkilöstön tietoon, eikä informaatiota salata keltään.
Esimiehen tehtävänä on mielestäni toimia ns. "tiedon suojattajana", sillä esimiehen on tiedettävä mikä informaatio on tärkeää juuri työn tekemisen kannalta ja mikä tieto voi odottaa myöhempään ajankohtaan. Myös tietosuoja on merkittävä tekijä, koska se omalla tavallaan määrittelee ja sanelee, mitä tietoja esimies ei saa tuoda muiden tietoon.
Avoimuus, ja sen onnistuminen työpaikalla lisää oleellisesti keskinäistä luottamusta, mikä on taas yksi menestyvän työyhteisön edellytys. Luottamus pääsee syntymään, kun avoimuus, yhteisön arvot, toimintaperiaatteiden johdonmukaisuus (eli kaikkien kohteleminen sääntöjen mukaisesti), turvallisuuden tunne ja osaamisen arvostaminen liitetään yhteen. Siirtyessäni työelämään on mielestäni on tärkeää muistaa, että kaikki lähtee ihmisten välisestä avoimuudesta ja luottamuksesta, jota tulee vaalia myös "siteen" syntymisen jälkeenkin. Sillä jos luottamuksen menettää, sitä on hankalaa enää saada takaisin, sillä pettymyksen tunne voi olla jopa ylitsepääsemätön. Avoimuutta ja luottamusta ei pysty synnyttämään väkisin, vaan kaikki rakentuu omalla painollaan. Esimiehen tehtävänä mielestäni on edesauttaa omalla toiminnallaan organisaation avoimuuden ja luottamuksen syntymistä.
Omakohtaisena kokemuksena voin todeta, että jo pelkästään esimiehen vaihtaminen voi edesauttaa organisaation avoimuuden, ja sitä kautta jopa luottamuksen parantumista.
Lähde:
http://esalehtinen.blogit.hameensanomat.fi/2014/02/17/tyoyhteison-toiminnan-kolme-muskettisoturia-avoimuus-luottamus-ja-tyohon-sitoutuminen/
Esimiehen rooli on oleellinen, kuten mainitsit ja usein ongelma onkin henkilöriippuvainen,ei organisaation stategiasta tai arvoista johtuva. Kaikista ei ole esimiehiksi ja monissa tapauksissa titteli tulee siinä sivussa, tehtävään ei välttämättä aktiivisesti hakauduta ja näinollen ne paljon puhutut esimiestaidot puuttuvat.
VastaaPoistaEsimiehen rooli on oleellinen, kuten mainitsit ja usein ongelma onkin henkilöriippuvainen,ei organisaation stategiasta tai arvoista johtuva. Kaikista ei ole esimiehiksi ja monissa tapauksissa titteli tulee siinä sivussa, tehtävään ei välttämättä aktiivisesti hakauduta ja näinollen ne paljon puhutut esimiestaidot puuttuvat.
VastaaPoistaEsimiehen rooli on oleellinen, kuten mainitsit ja usein ongelma onkin henkilöriippuvainen,ei organisaation stategiasta tai arvoista johtuva. Kaikista ei ole esimiehiksi ja monissa tapauksissa titteli tulee siinä sivussa, tehtävään ei välttämättä aktiivisesti hakauduta ja näinollen ne paljon puhutut esimiestaidot puuttuvat.
VastaaPoistaEsimiehen rooli on oleellinen, kuten mainitsit ja usein ongelma onkin henkilöriippuvainen,ei organisaation stategiasta tai arvoista johtuva. Kaikista ei ole esimiehiksi ja monissa tapauksissa titteli tulee siinä sivussa, tehtävään ei välttämättä aktiivisesti hakauduta ja näinollen ne paljon puhutut esimiestaidot puuttuvat.
VastaaPoistaTuot esiin tosi tärkeitä pointteja avoimuudesta ja sen edellytyksistä. Käytäntö on se mikä sanelee todellisuuden, hienot puheet eivät todellakaan riitä. Pikemminkin avoimuuden kulttuuri voi joutua lokaan, jos puhutaan yhtä juhlavasti ja käytännössä toimitaan täysin päinvastoin. Sanojen ja tekojen tulee olla yhteneviä ja linjassa keskenään.
VastaaPoistaTurvallisuus tuli sinun blogissasi hyvin esiin luottamuksen ja avoimuuden rakennuspalikkana. Jotta uskaltaisin olla rehellinen, minun tulee tuntea olevani arvostettu ja hyväksytty riippumatta siitä mitä sanon ja millaisia asioita tuon esille. Toki asiallisuus ja ihan peruskäyttäytymissäännöt täytyy muistaa pitää mielessä. Usein kuitenkin hienovaraisesti luodaan kulttuuria ja siihen liittyviä normeja, joiden mukaan esim. asioista ääneen puhuminen ei olekaan sallittua, vaan asioista saa puhua oikeasti vain käytävillä, tupakkapaikoilla, taukohuoneissa hiljaa jne... Avoimuuden kulttuuriin kuuluu kissan nostaminen pöydälle ja riittävä aika keskustelun käymiselle.